Julkkiksetkaan eivät ole turvassa kyberhuijauksilta – katso neljä esimerkkiä
Julkkisten elämää seurataan suurella mielenkiinnolla. Upeat lukaalit, luksuslomat ja säkenöivät kuvat punaiselta matolta saavat heidän maailmansa näyttämään ulospäin kadehdittavalta ja suojatulta. Vaikka megaluokan julkkiksia ympäröivät turvamiehet ja managerit, ovat he verkossa silti yleensä täysin omillaan ja usein kyberrikollisten silmissä erityisen houkuttelevia kohteita. Tässä on neljä varoittavaa tosielämän esimerkkiä siitä, kuinka jopa maailman tunnetuimmat julkkikset ovat langenneet kyberrikollisten ansoihin — ja mitä voimme oppia heidän kokemuksistaan.
Verkkohuijausten laaja kirjo vaikeuttaa suojautumista
Netissä vaanii monenlaisia vaaroja, joista osa on selkeämmin havaittavia kuin toiset. Tilannetta ei helpota se, että kyberrikolliset punovat alituiseen uusia juonia saadakseen ihmiset lankeamaan ansaan. Vaikka kaikkiin huijauksiin ei välttämättä osaisikaan etukäteen varautua, kannattaa ainakin oma perusturva verkossa huolehtia kuntoon.
Moni nimeää verkon suojaamisen ensimmäiseksi tärkeäksi askeleeksi kohti turvallisempaa netinkäyttöä. Ellet vielä tiedä mikä on VPN, kannattaa asiaan perehtyä viimeistään nyt. VPN eli virtuaalinen erillisverkko nimittäin suojaa henkilötiedot ja salaa verkkotoiminnan, jolloin riski joutua kyberhuijausyritysten kohteeksi pienenee merkittävästi. Sen hyödyntämisen ohella vähintäänkin yhtä tärkeää on kuitenkin opetella tunnistamaan huijausyritykset ajoissa. Kyberrikolliset taitavat usein psykologisen manipuloinnin, minkä seurauksena uhri saadaan toimimaan harkitsemattomasti.
Huijatuksi joutuminen ei katso aikaa tai paikkaa. Joka ikisen netinkäyttäjän varallisuudesta tai asemasta riippumatta on syytä perehtyä yleisimpiin verkkohuijauksen muotoihin. Seuraavat neljä tapausta osoittavat, että verkossa kukaan ei ole erityisasemassa — ja että jokainen voi oppia muiden tekemistä virheistä.
Mark Zuckerberg ja nolo salasanakömmähdys
Sitä voisi kuvitella, että Metan kaltaisen jättiyhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg olisi erityisen hyvässä suojassa kyberhyökkäyksiltä. Tämä osoittautui kuitenkin harhaluuloksi vuonna 2016, jolloin miehen Twitter- ja Pinterest-tilit joutuivat hakkeroiduiksi.
Tietomurto juontaa juurensa joitakin vuosia aiemmin tapahtuneeseen Linkedinin tietovuotoon, josta onkimaansa salasanaa hakkerit päättivät kokeilla Zuckerbergin muihin sosiaalisen median tileihin ja onnistuivat kirjautumaan sisään. Pian kävi ilmi, että Zuckerberg oli sortunut naurettavan yksinkertaiseen virheeseen — käyttämään samaa, helposti arvattavaa salasanaa useissa eri palveluissa.
Mitä Zuckerbergin tapauksesta voi oppia?
Hyvän salasanan tärkeyttä ei pidä aliarvioida. Riittävän vahvat ja yksilölliset salasanat eri palveluihin sekä mahdollisen salasananhallintaohjelman käyttö ovat ratkaisevia. Samoja salasanoja ei pidä ikinä kierrättää, ja mikäli haluaa pelata varman päälle, kannattaa silloin ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen.
Barbara Corcoran ja täpärä pelastuminen huijaukselta
Leijonan luola USA -ohjelmassa kaikilla tuotantokausilla mukana ollut Barbara Corcoran on piinkova liikenainen, joka on tottunut pyörittelemään suuria rahasummia. Vuonna 2020 hän kuitenkin haksahti huijaukseen, jonka myötä hän oli lähellä menettää jo 388 000 dollaria. Pankin nopean toiminnan ansiosta rahat kuitenkin palautettiin, ja tapaus jäi historiaan vain varoittavana esimerkkinä.Tässä huijauksessa Corcoranin avustajan nimissä lähetettiin kirjanpitäjälle vakuuttava sähköposti, jossa pyydettiin siirtämään suuri rahasumma saksalaisen kiinteistöhankkeen tilille. Huijarin käyttämässä sähköpostiosoitteessa oli yhden kirjaimen ero oikeaan sähköpostiin, jota kirjanpitäjä ei kuitenkaan aluksi hoksannut.
Mitä Corcoranin tapauksesta voi oppia?
Etenkin kun kyse on suurista rahansiirroista tai arkaluonteisten tietojen välittämisestä, ei sähköposti ole erityisen turvallinen kanava. Epätavalliset maksupyynnöt on syytä varmistaa aina luotettavampaa reittiä pitkin, esimerkiksi asianomaiselle taholle soittamalla.
Cristiano Ronaldo luottokorttihuijauksen uhrina
Aikamme menestyksekkäimpiin jalkapalloilijoihin lukeutuva Cristiano Ronaldo joutui vuosien 2007 ja 2010 välillä karvaan huijauksen kohteeksi. Petoksen takana oli matkatoimistovirkailija, jolle Ronaldo oli jo aiemmin uskonut luottokorttitietonsa. Sen sijaan, että virkailija olisi varannut lentoja vain pyydettäessä, hän varasi netissä salaa jopa yli 200 matkaa, joille Ronaldon itse ei ollut koskaan tarkoituskaan osallistua, ja veloitti Ronaldon kortilta lisäksi täysiin matkoihin liittymättömiä maksuja. On arvioitu, että Ronaldo kärsi tapauksen myötä lähes 300 000 euron suuruiset tappiot, jotka toki hänen mittapuullaan vastaavat lähinnä puolikasta päiväpalkkaa.
Mitä Ronaldon tapauksesta voi oppia?
Älä koskaan anna luottokorttitietojasi toiselle henkilölle, ellet ole täysin varma hänen luotettavuudestaan. Lisäksi on tärkeää tarkastella omaa tiliotettaan säännöllisin väliajoin siltä varalta, että siellä esiintyy poikkeuksellista toimintaa. Ronaldo ei huomannut huijausta vuosiin, koska huijarin transaktiot sekoittuivat hänen tavallisten menojensa joukkoon. Huolellisempi tarkastelu olisi kuitenkin paljastanut huijauksen jo paljon aikaisemmin.
Jennifer Lawrence tietojenkalastelun uhrina
Vuonna 2014 mediassa kohistiin, kun joukko julkisuuden henkilöitä joutui kohdennetun kalasteluhuijauksen uhriksi. Yksi näistä uhreista oli Hollywoodin tunnetuimpiin näyttelijättäriin kuuluva Jennifer Lawrence, jonka yksityiset valokuvat ja videot vuotivat sen seurauksena nettiin ja aiheuttivat tähdelle henkistä tuskaa ja mielipahaa.Tässä huijauksessa hakkerit lähettivät samoihin aikoihin useille julkkiksille hyvinkin aidolta vaikuttavia Applen turvallisuusvaroituksia sähköpostitse. Moni uhri erehtyi klikkaamaan viestissä ollutta sähköpostilinkkiä ja syöttämään tunnuksensa tilin vahvistamiseksi, minkä myötä tiedot päätyivät suoraan rikollisten hyppysiin.
Mitä Lawrencen tapauksesta voi oppia?
Jos saat odottamatta huolestuttavan varoitusviestin tunnetulta taholta, oli kyse sitten Applen tai Googlen kaltaisesta jättiyhtiöstä tai esimerkiksi Kelasta tai verotoimistosta, suhtaudu siihen varauksella. Älä milloinkaan kirjaudu sisään sähköpostissa lähetetyn linkin kautta, vaan kirjoita osoite mieluummin suoraan selaimen osoitekenttään.
Kukaan ei ole immuuni verkkouhille
Edellä kerrotut tapaukset kertovat karua kieltä siitä, ettei verkossa kukaan ole täysin immuuni verkkouhille — eivät edes seurapiirijulkkikset. Kyberrikolliset juonivat jatkuvasti yhä viekkaampia tapoja saada suojamuurit laskemaan, tapahtui se sitten pelkoa, kiirettä tai uteliaisuutta ruokkimalla.
Parhaiten itseään voi suojata pysymällä valppaana ja hyödyntämällä oikeita työkaluja. Huolehdi salasanoistasi, suojaa verkkoliikenteesi ja mieti kahdesti ennen kuin klikkaat mitään tai siirrät rahaa. Oman yksityisyyden suojeleminen verkossa on pitkälti jokaisen omissa käsissä.
